Ja niinhän siinä on taas päässyt käymään, että kuluvan kauden Teivocooperit ovat nyt muistojen aarrearkussa koko mitaltaan.
Laitimmaista cooperia ponnisteltiin lyijynraskaan pilvipeitteen antaessa sateesta lupausta (tahi uhkaa), joka oli lähiseuduilla jo toteutunutkin. Vaan kuinka tulisi käymään Teivon uljaassa ravikeskuksessa?
Katos-katos, katos katos katos (= katsopas vain, kun näkyy kattorakennelma hävinneen)
Varmuuden vuoksi cooper-toimisto sijoitettiin katsomorakennuksen radanpuoleiselle sivulle nikkaroidun katoksen alle, jotta teknillinen laitteisto säilyisi kuivana. Pienenä nyanssina oli. että koska katsomorakennus mutkittelee, on katososa ikään kuin kulman takana, mikä tuotti osallistujille hieman etsimisen vaivaa, mutta toisaalta sitten myös löytämisen riemua. Voi olla, että tulevilla kausilla toimitsijain taholta käsin asetetaan jonkinlainen merkkilippu helpottamaan löytämistä, mikäli saman sijainnin käyttämiseen joudutaan päätymään.
Matkaan lähden, mulla kauas menolippu on
14 rohkeaa kuntonsa testaajaa lähti matkaan perinteisestä ravilähetyksestä Yksi-Kaksi-Aja!, joka perinteisesti kajahti toimitsija Jarin suusta ja - kuten ennenkin - matka alkoi taittua. Tavoitteita oli monenlaisia: kärkijuoksijoilla oli etukäteishaastattelun perusteella tarkoitus aloittaa 3600:n vauhtia ja kiristää lopussa, mikäli olisi pohkeissa puhtia ja rahkeissa varaa. Joku oli tullut yllytettynä kokeilemaan, ylittyykö kolme tonnia ja kuinka paljon, jollakulla oli edellinen cooper-kokemus muistorikkaalta armeija-ajalta, siispä niinollen verestämistä vaatimassa ja oltiinpa liikkeellä jopa perhekunnittain tämän harrastuksista jaloimman parissa.
Sataako vai eikö sada, kas siinä pulma
Matka joutui, tie lyheni, aika kellossa väheni. Täysien kierrosten tuloksia kerättiin talteen, vauhtien vaihtelua seurattiin ja spekuloitiin; nähtiinpä jopa hetkellinen luonnonilmiö sateenkaaren muodossa. Onneksi ei etukäteen toimitsijoiden pelkäämää sadetta (koska muistiinpanoja tehtiin kynällä ja paperilla) nähty, lukuunottamatta muutamaa hentoa pisaraa heti lähdön jälkeen.
12 minuutin vierähdettyä kajautti toimitsija Mika kaiutinlaitteistoitse jotta seis, ja hetihän cooper-ponnistelijat jähmettyivät niille sijoilleen. Toimitsijapartio kiersi, perinteiseen tapaan, radan ympäri arvioimassa ja keräämässä kultakin lopputulokset talteen, päästäen kunniakkaasti cooperin urakoineet juoksijat nauttimaan juotavaa sekä spekuloimaan juoksun kulkua.
Tuloksia mittaamaan
Kun tulokset oli syötetty ATK-järjestelmän syövereihin ja samaiset syöverit olivat sylkäisseet yhteistulokset kaiken kansan nähtäväksi internetin virtuaaliseen ihmemaailmaan, olikin aika ja mahdollisuus julistaa yhteiskilpailun tulokset, jotka osoittivat, että moninkertainen Teivocupin yhteiskilpailun voittaja Janne Niemi kykeni nyt laajentamaan voittoputkeaan myös Teivocooperin puolelle, vaikka ero oli niukka, vain neljä pistettä. Eroa voitaisiin havainnollistaa vaikka niin, että Jannen yhteenlaskettu keskivauhti kauden coopereissa oli 4,5 milliä sekunnissa suurempi kuin Jarnolla.
Kiitämme
Järjestävä yhteisö kiittää kaikkia kesän cooper-sarjaan osallistuneita juoksijoita sekä niin vakituisia kuin pikavärvättyjäkin toimitsijoita. Ilman teitä ei tämäkään tapahtumasarja olisi ollut mahdollista toteuttaa, kiitos.
Pssst! Teivocup lähestyy.
