Teivocooper 3/2024 juostiin hyvän sään aikana

 

 Aurinkoinen sää noin 22 asteen lämpötilan ja aavistuksen tuulenvirettä voimin toivottelivat cooper-juoksijat tervetulleiksi Lamminpään kentälle ilmoittautumisaikaan.

Välillä pääsi muodostumaan vähän jonontynkääkin, kun 19 innokasta ja luottavaista kuntonsa kokeilijaa kävi hakemassa numeronsa päästäkseen tuota pikaa koettelemaan päivän kuntoaan.

Lähdön hetken lähetessä alkoi taivas vetää pilveen, mutta ei siinä mitään, lähtömerkki annettiin ja cooperistit syöksähtivät matkaan. Monella oli tavoitteita ja niitäkin oli monenlaisia; päästäkö johonkin tiettyyn metrimäärään (tai yli) tahi sitten vain nähdä, että miten cooper kulkee vuosien jälkeen. Tai sitten ihan ensimmäisellä kerralla, koska mukana oli jopa alle kymmenvuotiaitakin. Joista tosin heistäkin osa oli jo kokeneita cooper-kävijöitä.

Joukko alkoi hajota helminauhaksi heti ensimmäisellä kierroksella. Kokeneemmat juoksijat osasivat heti alusta pitää jotakuinkin tasaista vauhtia, mutta joukossa oli myös heitä, jotka saattoivat tulla aloittaneeksi aavistuksen liian kovaa, koska alussa askel on yleensä kepeä. Tällä kerralla mukana oli oikein kolme kappaletta jäniksiäkin.

Kierrokset täyttyivät, väliaikoja huudettiin ja numeroita kerättiin talteen.

Kun sitten koko 12 minuuttia oli täynnä, annettiin loppumerkki megafonilla, joka kyllä vaikuttaa olevan huollon tarpeessa, koska sen ennen niin läpitunkevana auennut sireeniääni oli nyt rauennut ja kuulosti lähinnä surinan, pörinän ja ehkä flatuksen välimaastosta olevalta, mutta juoksijat saatiin kuitenkin pysähtymään.

Perinteiseen tapaan mittauspartio kiersi jälleen radan ja arvioi kullekin matkan. Arvioinnissa auttoi jälleen jonkin verran mittapyörä, voidaan todeta, joten saatiin itse asiassa kullekin (arvioitua) tarkka matka.

Mittauspartion ollessa vielä liikkeellä, alkoi ilmassa olla - urheilujuhlan lisäksi - alkavan tihkun tuntua, mutta kierros saatiin kuitenkin käytyä juuri ja juuri niin, etteivät juoksijat, eivätkä toimitsijapaperit, saati toimitsijat itse, ehtineet liikaa kastua.

Sade oli kuitenkin yltymään päin, niin että tällä kerralla juoksijat eivät juurikaan jääneet spekuloimaan juoksun kulkua ja tulevia tapahtumia, vaan ripeästi suunnattiin kotiin päin.

Tämä oli tällä kertaa kauden viimeinen Teivocooper.
Hienoja tuloksia saatiin kauden mittaan niin vanhoilta kävijöiltä kuin uusilta tulokkailtakin.

 Kiitoksia kaikille kävijöille sekä toimitsijoille!

 

PS.

Mitään ei kuitenkaan ole menetetty, kirves ei ole kaivossa eivätkä pensselit sannassa, sillä elokuussa on vuorossa Räikän puistojuoksu perheen pienimmille ja syyskuussa Teivo Trail oikein kaksin kappalein! Tervetuloa voimakkaasti myös näihin kirmaisuihin!

Kuluvan kesän viimeinen Teivocooper juostaan 24.7.2024

 Ohoi, cooperistit!

Vielä on kesää jäljellä sen verran, että yksi Teivocooper saadaan toteutettua. 

Paikkana edelleen Lamminpään urheilukenttä.

Päivämääränä keskiviikko 24.7.2024.

Startti tapahtuu klo 19, joten ilmoittautuminen viimeistään puoli tuntia aikaisemmin.

Foreca ounastelee sääksi seuraavaa:

 Näyttää kuitenkin siltä, että taivaankansi on saanut kyyneleensä vuodatettua hyvinkin jo ennen cooperia, koska tarkempi tuntiennuste antaa osviittaa tähän malliin:

Ihan hyvän näköinen cooper-sää, eikös vain.

Tervetuloa!

Teivocooper 2/2024 juostiin lämpimässä säässä

Sääennustus oli oikeassa. Lämmintä oli 26 astetta varjosssa, mutta juoksijoiden kannalta valitettavasti varjo oli kenttämiesten kopin takana, minne ei cooperia juostessa radalta poistumatta ollut asiaa. Tuulta ei ollut tilattuna eikä toimitettuna, joten siinä suhteessa rauhallisissa oloissa saatettiin ponnistella.

No, olihan kenttämies sentään laittanut sadettimet päälle, jolloin radan parissa kohdassa, jos (epä)onnea oli, saattoi saada hieman viilennystä.

Viivalla oli lähtöhetken koittaessa 17 pelotonta ponnistelijaa. 

Toimitsija Jari lähetti joukon matkaan perinteisellä komennolla Yksi-kaksi-AJA! ja niin mentiin.

Heti alusta oli nähtävissä, että ratajuoksuissakin kunnostautunut Hämeenlinnan Samuli Mattila oli asettanut tavoitteensa korkeimmalle ja oli myös sitä kohti ponnistelemassa. Häntä yritti lähimpänä seurata Teivon (ja Ranskan) Yann Chapelliere, mutta hän ei tällä kerralla aivan yltänyt Samulin tahtiin. Molemmat kuitenkin särkivät komeasti 3600 metrin haamurajan.

Taaempanakin tehtiin omia ennätyksiä tai saavutettiin tavoitteita tai sitten saatiin tavoiteltavaa seuraavalle kerralle. Erikoismaininnan saakoon tällä kerralla Lassi Aalto, joka 3000 metrin rajapyykkiä tavoitellessaan otti vallan hirmuisen puolentoista kierroksen loppuvedon; seuraavalla kerralla 3000 metriä kaatunee selvästi.

Nuorimpina, vaan ei vähäisimpinä ponnistelussa kunnostautui myös Kihon sisaruspari Roni ja Julia, jotka eivät myöskään antaneet helteen latistaa juoksun iloa.

Vielä on kuluvalla kaudella yksi kerta jäljellä; jotakuinkin kuukauden päästä - elokuun 24. - kirmataan vielä kerran cooperin merkeissä samalla Lamminpään stadionilla.

Tervetuloa! 

Ja vielä vähän opastusta.

Klikkaamalla yläpalkin valikosta Tulokset, saadaan (ei niinkään yllättäen) tulokset näkyviin.

Jokaisen juoksijan kohdalla on sijoitus, lopputulos, väliaikalista ja nimi sekä mahdollinen seura.

Klikkaamalla väliaikalistaa saadaan näkyviin kaksi käyrää:

• kierroskohtaiset ajat (punainen)
  
• kertyvät väliajat (sininen)

Esimerkkinä Lassi Aallon käyrät, joista näkee, että kovia kierroksia vedettiin lopussa (punainen) ja kuinka ne nostivat väliaikoja ja odotettua lopputulosta (sininen).



Näin voi kukin katsoa oman cooperinsa kulkua ja tehdä tarvittaessa analyysia siitä, että miten tulokseen päästiin ja mitä kenties voisi huomoida tulevaisuutta varten.